Miksi hitossa äänestäisin?
SDP-edition
Suomen sosialidemokraattinen (huomaa yhdellä a:lla kirjoitettu sosiaalidemokratia) puolue, eli sosiaalidemokraatit, eli SDP, eli demarit, eli ne Jungerin hihhulit, jotka puhuu rakkaudesta ja pukeutuu verkkosukkahousuihin, on 1800-luvun lopulla perustettu puolue, jonka alkuperäinen nimi oli aina vuoden 1903 tunnettuun Forssan puoluekokoukseen saakka Suomen Työväenpuolue.
Forssan julistuksessa, joka käytännössä oli kopio saksalaisen sosiaalidemokraattisen puolueen Erfurdin ohjelmasta vuodelta 1891, SDP luetteli tavoitteensa, joita olivat mm.:
- Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla.
- Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta.
- Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.
- Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa.
- Kirkko on erotettava valtiosta (...) Uskonnonopetus poistettava kouluista.
- Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain nousevalla tuloverolla
- Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.
- Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen.
- Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen.
- Työaika on saatava 8-tuntiseksi niissä ammateissa, missä eivät epäterveelliset olosuhteet vaadi sitä lyhemmäksi
- Kullakin paikkakunnalla elintarpeisiin riittävä alin paikka on määrättävä ei ainoastaan valtion ja kuntain, vaan yksityistenkin teettämissä töissä.
- Lapset alle 14 vuoden on kiellettävä kaikesta ansiotyöstä.
- Aviottomille ja hoidotta jääneille on valtion toimesta saatava täysin tarkotustaan vastaava hoito ja kasvatus.
- Kuntien on otettava haltuunsa sellaiset yleiselle hyvinvoinnille tärkeät liikealat, joita se menestyksellä voi hoitaa tai jotka yksityisten hallussa ollen saattavat kunnan jäsenet heistä suuressa määrässä riippuvaisiksi.
- Valtionapua on annettava etupäässä pikkuviljelystä tarkoittaville toimenpiteille. Samoin kaikille osuustoiminnan luontoisille yksityisille maatalouden alalla.
- Torppareille ja maanvuokraajille on saatava täydellinen käyttöoikeus ja myöskin myyntioikeus vuokraamansa maan viljelystuotteisiin, sekä vuokra-ajan loputtua on heille maksettava täysi korvaus siitä, mitä vuokratun maan on heidän työnsä kautta kohonnut.
(Lyhentäen lainattu suoraan Forssan ohjelmasta http://www.sdp.fi/node/303)
Useat ohjelmassa vaaditut muutokset saavutettiin aikanaan, vaikka esimerkiksi kieltolaki peruutettiinkin toimimattomana reilu kaksikymmentä vuotta sen määräämisen jälkeen, torpparien asemaa parantavaa torpparilakia saatiin odottaa aina sisällissodan jälkeiseen aikaan (jolloin se hupaisasti sääti tynkäeduskunta, johon kuului ainoastaan yksi SDP:n edustaja) ja uskontoa opetetaan kouluissa edelleen.
Varmasti suurin voitto SDP:lle oli kuitenkin yskikamarisen eduskunnan ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen 1906 järjestettävillä maan ensimmäisillä eduskuntavaaleilla, vaikka varsinainen suora kansanvalta jäikin toteutumatta. (Kun katsomme Sveitsin tilannetta ja minareettikieltoa, saamme olla tästä hyvin tyytyväisiä.) SDP myös voitti vaalit ja sai läpi 80 edustajaa (nykyisessä eduskunnassa istuu 45) - ilmiömäinen voittoputki jatkui useista eduskunnan hajotuksista huolimatta ja huipentui vuonna 1916, jolloin SDP:n onnistui yksin kerätä yli puolet eduskunnan edustajapaikoista ja maan hallitukseen nousi sosiaalidemokraattienemmistöinen hallitus. (Enemmistöhallitus ja sen edut!) Helmikuun vallankumouksen nostettua porvarillisen väliaikaishallituksen Venäjän johtoon, SDP-johtoinen hallitus aloitti valmistelemaan niin kutsuttua valtalakia, jonka tarkoituksena oli julistaa eduskunta Suomen ylimmäksi sisäpoliittista valtaa käyttäväksi elimeksi - ulkopolitiikka ja maanpuolustus jäivät lain mukaan Venäjän väliaikaishallituksen vastuulle. Laki luonnollisesti hyväksyttiin, mutta Venäjän väliaikaishallitus hajotti eduskunnan - joidenkin lähteiden mukaan Suomen porvarillisten puolueiden pyynnöstä. (Olisivat pelänneet maan ajautuvan sosialismiin.) Järjestettiin uudet eduskuntavaalit ja SDP menetti valta-asemansa porvarillisille puolueilla, bolsevikit aloittivat uuden vallankumouksen Leninin johdolla, Suomen eduskunta julistautui ylimmäksi vallankäyttäjäksi, itsenäisyys tunnustettiin ja maa ajautui sisällissotaan, jonka punaisella puolella toimi useita SDP:n kansanedustajia. Esimerkiksi Suomen kansanvaltuuskunta (punaisen puolen "hallistus") koostui lähinnä SDP:n radikaalin vasemmistopuolen ja Suomen ammattijärjestön jäsenistä - tunnettuja nimiä valtuuskunnassa oli mm. Otto Wille Kuusinen, josta myöhemmin tuli Suomen kommunistisen puolueen jäsen ja Terijoen hallituksen johtaja; Kullervo Manner, entinen eduskunnan puhemies, SKP:n puheejohtaja ja perustajajäsen sekä kirjailija Yrjö Sirola.
Sisällissodan päätyttyä valkoisten voittoon, Suomen kansanvaltuuskunnan jäsenet sekä muutamat muut punaista puolta tukeneet demarit pakenivat Neuvosto-Venäjälle (sillä nimitystä Neuvostoliitto ei voida perustellusti käyttää Stalinia edeltäneestä ajasta) ja perustivat Suomen kommunistisen puolueen. Eduskunta toimi hetken aikaa tynkäeduskuntana, jossa oli vain yksi SDP:n kansanedustaja, mutta vuonna 1919 järjestetyissä vaaleissa SDP saavutti 80 paikkaa ja toiminta jatkui miten kuten läpi sodanaikaisten yhteishallitusten ja 50-luvun yöpakkasten ja muiden kriisien kunnes 60-luvulla puolueen toiminta elpyi. Samalla vuosikymmenellä alkoi myös Suomen hyvinvointivaltion kehitys, joka jatkui aina 1980-luvulle. (Ja joka ajettiin alas 90-luvun laman aikaan.)
Ja se historiasta, nyt vuoden 2011 vaaleihin, jonne SDP lähtee oppositiosta yhä hupenevin kannastusluvuin. (Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan SDP:tä äänestäisi nyt 17.4 prosenttia äänestäjistä.) Tämä on näyttänyt hieman säikäyttävän myös puoluejohtoa, joka hylkäsi Jungerin julistaman "rakkauden" ja siirtyi huomattavan paljon yksinkertaisempaan teemaan - oikeaan asiaan. Kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluihin on nostettu pääomaveron nostaminen, työllisyysmäärärahojen korottaminen nuorisotyöttömyyden voittamiseksi ja lakisääteisen eläkeiän alarajan jättäminen ennalleen. Kun suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa tulee nousemaan Kokoomus, jonka kynnyskysymyksenä oli ettei työn tai omaisuuden verotusta saa korottaa, ovat demarit käytännössä valinneet opposition jo etukäteen. (Eipä sillä, että he muutenkaa tulisivat tarpeeksi ääniä kokoamaan.) Mutta mitä SDP aikoo oppositiosta käsin ajaa? Vaaleja varten on rakennettu neljä "manifestia", eli Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta (SDP:n talous- ja verolinjaus), Uuden työn manifesti (kyllä, siinä todella lukee manifesti), Vanhuuspoliittinen ohjelma sekä Valosta varjoon -tulevaisuusohjelma (työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön linjaus). Tässä tutustumme näistä kahteen jättäen vanhuusohjelman syrjään lukijoiden ikäjakauman takia ja Valosta varjoon -ohjelman koska se on ensinnäkin kevyttä ja helppoa teksitä tutustua myös itsenäisesti ja toisekseen aikalailla pelkkää poliittista liirumlaarumia.
*Kustannusinflaatio on rahan arvon heikkenemistä, johon on syynä raaka-aineiden kallistuminen. Nousseiden kulujen takia yhtiöiden on pakko korottaa tuottamiensa hyödykkeiden ja palveluiden hintoja, mikä samalla nostaa palkankorotuspaineita sillä muussa tapauksessa kallistunut eläminen söisi ihmisten elintasoa. Ja kun palkkoja nostetaan, on myös valmistettavien tuotteiden hintoja pakko nostaa, mikä johtaa kierteeseen.
Forssan julistuksessa, joka käytännössä oli kopio saksalaisen sosiaalidemokraattisen puolueen Erfurdin ohjelmasta vuodelta 1891, SDP luetteli tavoitteensa, joita olivat mm.:
- Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla.
- Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta.
- Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.
- Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa.
- Kirkko on erotettava valtiosta (...) Uskonnonopetus poistettava kouluista.
- Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain nousevalla tuloverolla
- Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.
- Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen.
- Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen.
- Työaika on saatava 8-tuntiseksi niissä ammateissa, missä eivät epäterveelliset olosuhteet vaadi sitä lyhemmäksi
- Kullakin paikkakunnalla elintarpeisiin riittävä alin paikka on määrättävä ei ainoastaan valtion ja kuntain, vaan yksityistenkin teettämissä töissä.
- Lapset alle 14 vuoden on kiellettävä kaikesta ansiotyöstä.
- Aviottomille ja hoidotta jääneille on valtion toimesta saatava täysin tarkotustaan vastaava hoito ja kasvatus.
- Kuntien on otettava haltuunsa sellaiset yleiselle hyvinvoinnille tärkeät liikealat, joita se menestyksellä voi hoitaa tai jotka yksityisten hallussa ollen saattavat kunnan jäsenet heistä suuressa määrässä riippuvaisiksi.
- Valtionapua on annettava etupäässä pikkuviljelystä tarkoittaville toimenpiteille. Samoin kaikille osuustoiminnan luontoisille yksityisille maatalouden alalla.
- Torppareille ja maanvuokraajille on saatava täydellinen käyttöoikeus ja myöskin myyntioikeus vuokraamansa maan viljelystuotteisiin, sekä vuokra-ajan loputtua on heille maksettava täysi korvaus siitä, mitä vuokratun maan on heidän työnsä kautta kohonnut.
(Lyhentäen lainattu suoraan Forssan ohjelmasta http://www.sdp.fi/node/303)
Useat ohjelmassa vaaditut muutokset saavutettiin aikanaan, vaikka esimerkiksi kieltolaki peruutettiinkin toimimattomana reilu kaksikymmentä vuotta sen määräämisen jälkeen, torpparien asemaa parantavaa torpparilakia saatiin odottaa aina sisällissodan jälkeiseen aikaan (jolloin se hupaisasti sääti tynkäeduskunta, johon kuului ainoastaan yksi SDP:n edustaja) ja uskontoa opetetaan kouluissa edelleen.
Varmasti suurin voitto SDP:lle oli kuitenkin yskikamarisen eduskunnan ja yhtäläisen äänioikeuden saaminen 1906 järjestettävillä maan ensimmäisillä eduskuntavaaleilla, vaikka varsinainen suora kansanvalta jäikin toteutumatta. (Kun katsomme Sveitsin tilannetta ja minareettikieltoa, saamme olla tästä hyvin tyytyväisiä.) SDP myös voitti vaalit ja sai läpi 80 edustajaa (nykyisessä eduskunnassa istuu 45) - ilmiömäinen voittoputki jatkui useista eduskunnan hajotuksista huolimatta ja huipentui vuonna 1916, jolloin SDP:n onnistui yksin kerätä yli puolet eduskunnan edustajapaikoista ja maan hallitukseen nousi sosiaalidemokraattienemmistöinen hallitus. (Enemmistöhallitus ja sen edut!) Helmikuun vallankumouksen nostettua porvarillisen väliaikaishallituksen Venäjän johtoon, SDP-johtoinen hallitus aloitti valmistelemaan niin kutsuttua valtalakia, jonka tarkoituksena oli julistaa eduskunta Suomen ylimmäksi sisäpoliittista valtaa käyttäväksi elimeksi - ulkopolitiikka ja maanpuolustus jäivät lain mukaan Venäjän väliaikaishallituksen vastuulle. Laki luonnollisesti hyväksyttiin, mutta Venäjän väliaikaishallitus hajotti eduskunnan - joidenkin lähteiden mukaan Suomen porvarillisten puolueiden pyynnöstä. (Olisivat pelänneet maan ajautuvan sosialismiin.) Järjestettiin uudet eduskuntavaalit ja SDP menetti valta-asemansa porvarillisille puolueilla, bolsevikit aloittivat uuden vallankumouksen Leninin johdolla, Suomen eduskunta julistautui ylimmäksi vallankäyttäjäksi, itsenäisyys tunnustettiin ja maa ajautui sisällissotaan, jonka punaisella puolella toimi useita SDP:n kansanedustajia. Esimerkiksi Suomen kansanvaltuuskunta (punaisen puolen "hallistus") koostui lähinnä SDP:n radikaalin vasemmistopuolen ja Suomen ammattijärjestön jäsenistä - tunnettuja nimiä valtuuskunnassa oli mm. Otto Wille Kuusinen, josta myöhemmin tuli Suomen kommunistisen puolueen jäsen ja Terijoen hallituksen johtaja; Kullervo Manner, entinen eduskunnan puhemies, SKP:n puheejohtaja ja perustajajäsen sekä kirjailija Yrjö Sirola.
Sisällissodan päätyttyä valkoisten voittoon, Suomen kansanvaltuuskunnan jäsenet sekä muutamat muut punaista puolta tukeneet demarit pakenivat Neuvosto-Venäjälle (sillä nimitystä Neuvostoliitto ei voida perustellusti käyttää Stalinia edeltäneestä ajasta) ja perustivat Suomen kommunistisen puolueen. Eduskunta toimi hetken aikaa tynkäeduskuntana, jossa oli vain yksi SDP:n kansanedustaja, mutta vuonna 1919 järjestetyissä vaaleissa SDP saavutti 80 paikkaa ja toiminta jatkui miten kuten läpi sodanaikaisten yhteishallitusten ja 50-luvun yöpakkasten ja muiden kriisien kunnes 60-luvulla puolueen toiminta elpyi. Samalla vuosikymmenellä alkoi myös Suomen hyvinvointivaltion kehitys, joka jatkui aina 1980-luvulle. (Ja joka ajettiin alas 90-luvun laman aikaan.)
Ja se historiasta, nyt vuoden 2011 vaaleihin, jonne SDP lähtee oppositiosta yhä hupenevin kannastusluvuin. (Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan SDP:tä äänestäisi nyt 17.4 prosenttia äänestäjistä.) Tämä on näyttänyt hieman säikäyttävän myös puoluejohtoa, joka hylkäsi Jungerin julistaman "rakkauden" ja siirtyi huomattavan paljon yksinkertaisempaan teemaan - oikeaan asiaan. Kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluihin on nostettu pääomaveron nostaminen, työllisyysmäärärahojen korottaminen nuorisotyöttömyyden voittamiseksi ja lakisääteisen eläkeiän alarajan jättäminen ennalleen. Kun suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa tulee nousemaan Kokoomus, jonka kynnyskysymyksenä oli ettei työn tai omaisuuden verotusta saa korottaa, ovat demarit käytännössä valinneet opposition jo etukäteen. (Eipä sillä, että he muutenkaa tulisivat tarpeeksi ääniä kokoamaan.) Mutta mitä SDP aikoo oppositiosta käsin ajaa? Vaaleja varten on rakennettu neljä "manifestia", eli Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta (SDP:n talous- ja verolinjaus), Uuden työn manifesti (kyllä, siinä todella lukee manifesti), Vanhuuspoliittinen ohjelma sekä Valosta varjoon -tulevaisuusohjelma (työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön linjaus). Tässä tutustumme näistä kahteen jättäen vanhuusohjelman syrjään lukijoiden ikäjakauman takia ja Valosta varjoon -ohjelman koska se on ensinnäkin kevyttä ja helppoa teksitä tutustua myös itsenäisesti ja toisekseen aikalailla pelkkää poliittista liirumlaarumia.
Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta
- SDP:n talous- ja verolinjaus
SDP:n talous- ja verolinjauksessa keskeisiksi asioiksi nostetaan valtiotalouden velkaantumisen pysäyttäminen, jota varten tarvittavat ylimääräiset kaksi miljardia euroa katetaan varallisuuteen ja pääomaan kohdistuvan verotuksen kiristämisellä sekä harmaan talouden entistä tarkempana kitkemisenä (1,5 miljardia euroa) ja menosäästöillä (n. 500 miljoonaa). Säästöt on tarkoitus kohdistaa erityisesti hallinnon päällekkäisyyksiin, elinkeinotukiin sekä varustelumenoihin. Työtä itseään ei ole tarkoitus verottaa sen enempää kuin nytkään, eikä arvonlisä- tai energiaverojakaan haluta nostaa koska ne paitsi veisivät eniten vähäosaisilta, myös koska niiden nostaminen saattaisi pahimmillaan aiheuttaa kustannusinflaation.*
Lisää veroja halutaan kerätä myös pidentämällä keskimääräisen työuran pituutta ja pyrkimällä pienentämään syrjäytymisen riskiä jo heti varhaisesta vaiheesta lähtien. Työuran pituutta ei aiota kuitenkaan pidentää nostamalla eläkeikää, vaan varmistamalla, että yhä useampi ihminen todella jaksaisi jatkaa töissään 63 ikävuoteen saakka ja että yritykset yhä kasvavissa määrin todella palkkaisivat myös ikääntyvää väestöä nuorten suosimisen sijaan. Lisäksi pyrimyksenä on helpottaa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden mahdollisuuksia palata työelämään siinä määrin kuin se heille mahdollista on. "Eläkeiän alarajaa ei tule nostaa. Mekaaninen korotus ei tuo uusia työpaikkoja eikä
edesauta työssä viihtymistä eikä jaksamista. Nykyinen, hyviä tuloksia tuottava
järjestelmä on joustava ja kunnioittaa ihmisten omia valintoja." (Uuden työn manifestista, mutta sopii tähän väliin.)
Syrjäytymisen riskiä aiotaan pienentää ohjaamalla peruskoulutasolla lisää rahoitusta tukiopetukseen, oppilaitosten terveydenhoitoon ja mielenterveyspalveluihin(!), opinto-ohjaukseen sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Peruskoulun jälkeen oppilaita voitaisiin saada pysymään kouluissa pitempään työpajatoiminnalla ja oppilaalle räätälöidyllä ammatillisella koulutussuunnitelmalla. SDP myös väläyttää ohjelmassaan oppivelvollisuuden pidentämistä. "Koulutuksesta putoamista on vähennettävä oppivelvollisuutta laajentamalla sekä toisen asteen opintojen valinnanvapautta lisäämällä. Oppisopimuskoulutusta sekä
muita joustavia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto on lisättävä" sekä
"nuorisotyöttömyydelle on asetettava nollatoleranssi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja vastavalmistuneelle voidaan taata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka." (u.t.m. molemmat)
Nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisen lisäksi on demarien ohjelmassa vielä yksi kaikkia opiskelijoita riemastuttava seikka, nimittäin opintotuen korottaminen. Ohjelma sanoo: "Opintotuki tulee uudistaa siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tavoiteajassa valmistumisen. Toisen asteen opintotukijärjestelmä täytyy uudistaa siten, että opintotuki on riittävä ja oikeudenmukainen (ei riipu vanhempien tuloista) ja se kannustaa opintojen suorittamista loppuun. Opintotuki täytyy sitoa indeksiin."
Ja puhutaanhan siellä paljon muustakin, mutta sen te voitte lukea itse.edesauta työssä viihtymistä eikä jaksamista. Nykyinen, hyviä tuloksia tuottava
järjestelmä on joustava ja kunnioittaa ihmisten omia valintoja." (Uuden työn manifestista, mutta sopii tähän väliin.)
Syrjäytymisen riskiä aiotaan pienentää ohjaamalla peruskoulutasolla lisää rahoitusta tukiopetukseen, oppilaitosten terveydenhoitoon ja mielenterveyspalveluihin(!), opinto-ohjaukseen sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Peruskoulun jälkeen oppilaita voitaisiin saada pysymään kouluissa pitempään työpajatoiminnalla ja oppilaalle räätälöidyllä ammatillisella koulutussuunnitelmalla. SDP myös väläyttää ohjelmassaan oppivelvollisuuden pidentämistä. "Koulutuksesta putoamista on vähennettävä oppivelvollisuutta laajentamalla sekä toisen asteen opintojen valinnanvapautta lisäämällä. Oppisopimuskoulutusta sekä
muita joustavia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto on lisättävä" sekä
"nuorisotyöttömyydelle on asetettava nollatoleranssi. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja vastavalmistuneelle voidaan taata työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka." (u.t.m. molemmat)
Nuorten mielenterveyspalveluiden parantamisen lisäksi on demarien ohjelmassa vielä yksi kaikkia opiskelijoita riemastuttava seikka, nimittäin opintotuen korottaminen. Ohjelma sanoo: "Opintotuki tulee uudistaa siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun ja tavoiteajassa valmistumisen. Toisen asteen opintotukijärjestelmä täytyy uudistaa siten, että opintotuki on riittävä ja oikeudenmukainen (ei riipu vanhempien tuloista) ja se kannustaa opintojen suorittamista loppuun. Opintotuki täytyy sitoa indeksiin."
*Kustannusinflaatio on rahan arvon heikkenemistä, johon on syynä raaka-aineiden kallistuminen. Nousseiden kulujen takia yhtiöiden on pakko korottaa tuottamiensa hyödykkeiden ja palveluiden hintoja, mikä samalla nostaa palkankorotuspaineita sillä muussa tapauksessa kallistunut eläminen söisi ihmisten elintasoa. Ja kun palkkoja nostetaan, on myös valmistettavien tuotteiden hintoja pakko nostaa, mikä johtaa kierteeseen.
Uuden työ manifesti
SDP:n työllisyys- ja työelämälinjaus
Uuden työn manifesti pyörii pitkälti samojen aiheiden kanssa kuin puolueen talous- ja verolinjaus, sillä onhan työ suuri osa taloutta. (Tästä syystä siirsin osan uuden työn manifestista käsiteltäväksi ylempänä.) Ylväiden, suoraan sanottuna jopa hieman pöykeilevien sanojen joukossa maalataan lukijoiden silmien eteen kuvaa talouden kansainvälisestä tilanteesta ja sen vaikutuksesta suomeen - aivan erityisesti moititaan maamme politiikkaa 90-luvun laman aikaan, jolloin koko hyvinvointivaltio ajettiin käytännössä alas. SDP:n on hyvä puhua, sillä puolue istui oppositiossa kriittisien vuosien yli, mutta yksi asia täytyy kuitenkin muistaa: puolueen noustessa takaisin hallitukseen 1995 menoja karsiva tiukka talouspolitiikka ei suinkaan loppunut vaan jatkui entisellään. Tämä jää kummasti ohjelmassa mainitsematta.
Menokurista ja verokorotuksista mainittiinkin jo edellisessä, mutta jotain uutta tämäkin manifesti tarjoaa, nimittäin SDP:n mielipiteen taloutemme tulevaisuudesta. Puolue sanoo palvelualasta, joka on maamme suurin työllistäjä: "Hyvinvointipalveluiden merkitys kasvulle ja työllisyydelle sekä yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle on suuri. Kattavat ja laadukkaat terveyspalvelut, hyvä sosiaaliturva, laadukas koulutus sekä julkinen vastuu hyvinvoinnista luovat edellytykset kestävälle taloudelliselle kasvulle. Kunnat ovat myös merkittävä työllistäjä. Kuntien omassa toiminnassa on entistä enemmän kannustettava innovaatioihin ja parempien toimintatapojen kehittämiseen" ja teollisuudesta ja viennistä, jolla palvelualojen työpaikat kustannetaan: "Tuorein talouskriisi osoitti, että olemme liian riippuvaisia yksittäisistä toimialoista ja
niiden kilpailukyvystä. Tarvitsemme lisäksi uusia kasvun vetureita olemassa olevien
vientivahvuuksiemme lisäksi. Suomalaista elinkeinorakennetta on monipuolistettava
ja kasvatettava erityisesti palvelusektoria. Palvelut, korkea teknologia ja luovat alat
tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia." "Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Kasvun kannalta ratkaisevaa on Suomen perinteisten vientimaiden talouskehitys sekä, miten hyvin valloitetaan uusia markkina-alueita. Tarvitaan aktiivista ja strategista vienninedistämispolitiikkaa. Suomen on onnistuttava lisäämään vientiään kasvaviin talouksiin erityisesti Kaukoidässä. Myös lähialueiden, kuten Venäjän, tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti."
Sekä viimeiseksi kiistellystä aiheesta, eli valtion omistamista yrityksistä ja osakkeista: Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden
arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa." (Huomatkaa sosiaalidemokratialle tyypillinen, kapitalistissosialistinen asenne, eli yleisesti yhtiöiden tulee pysyä yksityisissä käsissä, mutta valtiolla on velvollisuus myös ottaa osaa talouteensa tiettyjen yritysten kohdalla - energia, suuret joukkoliikenteet jne.)
Lyhyesti molemmista tiivistettynä SDP siis ajaa:
- Valtion velkaantumisen pysäyttämistä veroja korottamalla ja menoja karsimalla. Veroista tarkoitus on korottaa pääomaveroa, joka tällä hetkellä on kaikille yhtänäinen ja huomattavan paljon tuloveroa pienempi. (Mikä on johtanut verojen kiertämiseen.)
- Opintotuen korottamista ja sitomista indeksiin, nollatoleranssia nuorisotyöttömyydelle sekä parempaa rahoitusta syrjäytymisen estämiseen.
- Työurien pidentämistä varmistamalla, että jokaisella on mahdollisuus työskennellä niin kauan kuin vain edes jonkinlainen kyky siihen on ja lisäämällä terveydenhuollon varoja.
- Viennin kehittämistä ja valtion aktiivista toimintaa taloudessa.
Ja vastustaa:
- Arvonlisä- ja energiaveron korotuksia.
- Eläkeiän nostamista
- Suomen nopeaa liittymistä NATO:oon (Lipponen kannattaa.)
Miksi äänestäisin :
- SDP on poliittisesti kokenut puolue, joka on todella toteuttanut lupauksiaan historiassa ja ollut mukana rakentamassa Suomea
- Puolue on pienituloisten, kuten opiskelijoiden asialla mutta näkee kuitenkin valtiotalouden realistisen maksukyvyn
- Asetti 2010 puolukokouksessaan tavoitteeksi sukupuolineutraalin avioliiton toteutumisen
- Ehdokkaina on sekä vanhempaa ikäpolvea että nuoria ehdokkaita
Hyödyllisiä linkkejä:
SDP.fi
Politiikan aakkoset - SDP:n lyhyitä kannanottoja yleismpiin poliittisiin kysymyksiin
Talous- ja verolinjaus
Työ- ja työelämälinjaus
Vanhuuspoliittinen linjaus
Valosta varjoon -tulevaisuusohjelma
Jutta Urpilaisen koti-/vaalisivu
Erkki Tuomiojan/Mazen idolin vaalisivu
Urpilainen laulamassa Tarja Halosen vaalikampanjassa (Ihan vain ettei tämä liian vakavaksi menisi.)
Lähteinä SDP:n kotisivut, valtiovarainministeriön sivut (http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/), Uusisuomi-lehti (http://www.uusisuomi.fi/) sekä Forum -oppikirjasarjan Suomen historia,Yhteiskuntaoppi sekä Taloustieto.
niiden kilpailukyvystä. Tarvitsemme lisäksi uusia kasvun vetureita olemassa olevien
vientivahvuuksiemme lisäksi. Suomalaista elinkeinorakennetta on monipuolistettava
ja kasvatettava erityisesti palvelusektoria. Palvelut, korkea teknologia ja luovat alat
tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia." "Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Kasvun kannalta ratkaisevaa on Suomen perinteisten vientimaiden talouskehitys sekä, miten hyvin valloitetaan uusia markkina-alueita. Tarvitaan aktiivista ja strategista vienninedistämispolitiikkaa. Suomen on onnistuttava lisäämään vientiään kasvaviin talouksiin erityisesti Kaukoidässä. Myös lähialueiden, kuten Venäjän, tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti."
Sekä viimeiseksi kiistellystä aiheesta, eli valtion omistamista yrityksistä ja osakkeista: Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden
arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa." (Huomatkaa sosiaalidemokratialle tyypillinen, kapitalistissosialistinen asenne, eli yleisesti yhtiöiden tulee pysyä yksityisissä käsissä, mutta valtiolla on velvollisuus myös ottaa osaa talouteensa tiettyjen yritysten kohdalla - energia, suuret joukkoliikenteet jne.)
Lyhyesti molemmista tiivistettynä SDP siis ajaa:
- Valtion velkaantumisen pysäyttämistä veroja korottamalla ja menoja karsimalla. Veroista tarkoitus on korottaa pääomaveroa, joka tällä hetkellä on kaikille yhtänäinen ja huomattavan paljon tuloveroa pienempi. (Mikä on johtanut verojen kiertämiseen.)
- Opintotuen korottamista ja sitomista indeksiin, nollatoleranssia nuorisotyöttömyydelle sekä parempaa rahoitusta syrjäytymisen estämiseen.
- Työurien pidentämistä varmistamalla, että jokaisella on mahdollisuus työskennellä niin kauan kuin vain edes jonkinlainen kyky siihen on ja lisäämällä terveydenhuollon varoja.
- Viennin kehittämistä ja valtion aktiivista toimintaa taloudessa.
Ja vastustaa:
- Arvonlisä- ja energiaveron korotuksia.
- Eläkeiän nostamista
- Suomen nopeaa liittymistä NATO:oon (Lipponen kannattaa.)
Miksi äänestäisin :
- SDP on poliittisesti kokenut puolue, joka on todella toteuttanut lupauksiaan historiassa ja ollut mukana rakentamassa Suomea
- Puolue on pienituloisten, kuten opiskelijoiden asialla mutta näkee kuitenkin valtiotalouden realistisen maksukyvyn
- Asetti 2010 puolukokouksessaan tavoitteeksi sukupuolineutraalin avioliiton toteutumisen
- Ehdokkaina on sekä vanhempaa ikäpolvea että nuoria ehdokkaita
Hyödyllisiä linkkejä:
SDP.fi
Politiikan aakkoset - SDP:n lyhyitä kannanottoja yleismpiin poliittisiin kysymyksiin
Talous- ja verolinjaus
Työ- ja työelämälinjaus
Vanhuuspoliittinen linjaus
Valosta varjoon -tulevaisuusohjelma
Jutta Urpilaisen koti-/vaalisivu
Erkki Tuomiojan/Mazen idolin vaalisivu
Urpilainen laulamassa Tarja Halosen vaalikampanjassa (Ihan vain ettei tämä liian vakavaksi menisi.)
Lähteinä SDP:n kotisivut, valtiovarainministeriön sivut (http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/), Uusisuomi-lehti (http://www.uusisuomi.fi/) sekä Forum -oppikirjasarjan Suomen historia,Yhteiskuntaoppi sekä Taloustieto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotain sanottavaa?