Luonnollisestikaan Akribia ei ole oikea paikka tuon päätöksen tekemiseksi, mutta näin vaalien alla tämäkin blogi ottaa osaa vaalikuumeeseen pienellä teemasarjalla, joka esittelee eduskuntavaalit, suurimmat ehdolla olevat puolueet ja heidän vaaliteemansa. Lisäksi todennäköisesti tullaan myös katsomaan hieman historiaankin päin muistelemalla, mitä mikäkin puolue on hallitus- ja oppositiokausinaan todella tehnyt. Pyrkimyksenä on pitää juttusarja niin objektiivisena kuin vain mahdollista on, mutta tietenkään tällainen kylmä objektiivisuus ei ole koskaan mahdollista. Siksi kannattaakin lukea vähintään kolmea-neljää lähdettä ennen kuin mielipiteen puolueista muodostaa.Mutta sen pitemmittä puheitta esittelen teille sarjan ensimmäisen osan:
Miksi hitossa äänestäisin - part one
- Eduskunta ja eduskuntavaalit -edition
Suomi on virallisesti suvereeni parlamentaristinen, eduskuntajohtoinen, valtio, jossa samalla tiettyyn pisteeseen asti toteutuu Montesquieun vallan kolmijako-oppi. Parlamentarismi tarkoittaa paitsi pääministerijohtoisuutta (mistä syystä Yhdysvaltoja ei voida pitää parlamentaristisena valtiona vaan presidentialistisena, koska maata johtaa presidentti), myös sitä että hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Näin ollen hallituksen suvereenius periaatteessa "kärsii", eikä Montesquieun ajatus täysin erillisistä ja toisistaan riippumattomista tuomiovaltaa, toimeenpanovaltaa ja lainsäätövaltaa käyttävistä elimistä toimi. (Mikä kuitenkin on demokratian kannalta itse asiassa parempi.)
Mitä eduskunta sitten tekee? Ensimmäiseksi eduskuntavaalien jälkeen eduskunnassa laitetaan vireille hallitusneuvottelut, jotka yleensä käynnistää vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousseen puolueen puheenjohtaja. Kun hallitusmuoto (enemmistöhallitus, virkamieshallitus, vähemmistöhallitus, yhteishallitus jne.) on päätetty ja pääministeriehdokas valittu, eduskunta äänestää ensimmäisen kerran tulevan hallituksen luottamuksesta "valitsemalla" uuden pääministerin, jonka presidentti sitten nimittää virkaansa. Käytännössä uudeksi pääministeriksi nousee vaalit voittaneen puolueen puheenjohtaja tai joku mahdollisesti muu puolueen merkittävä jäsen. Noista hallitusmuodoista sen verran, että Suomessa hallitukset ovat nykyään enemmistöhallituksia, sillä se on kaikkein toimivin ja tehokkain hallitusmuoto. Enemmistöhallitus muodostuu kun hallituspuolueet muodostavat yli 50 prosentin enemmistön eduskunnassa, näin ollen hallitus pystyy myös ajamaan läpi kaikki yksinkertaista enemmistöä vaativat lakipäätökset. Vähemmistöhallituksen, jonka kokoonpanon jokainen varmasti arvaakin, lakiasetukset on opposition helpompi kumota ja yhteishallituksessa, jollaisia Suomessa istui talvi- ja jatkosodan aikana ja joissa siis ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, on vaikeaa päätyä muihin kuin pieniin kompromissiratkaisuihin. (Kuvitelkaas nyt kokoomus ja vasemmistoliitto sorvaamassa esim. verouudistusta...)
Suomessa enemmistöhallitukset muodostuvat käytännössä kahdesta suuremmasta puolueesta (tässä tapauksessa suurilla puolueilla tarkoitetaan kokoomusta, keskustaa ja sdp:tä, joista kaksi istuu aina hallituksessa ja yksi oppositiossa) jotka ottavat mukaan yhden tai kaksi pienempää puoluetta. (Vasemmistoliitto, rkp, kd, vihreät jne., joista rkp on perinteisesti ollut hyvin suosittu mukautuvuutensa vuoksi.)
Pääministerin nimittämisen lisäksi eduskunnalla on myös huomattavan paljon tärkeämpiä tehtäviä. Se toimii maan ylimpänä valtioelimenä (muita valtioelimiä tasavallan presidentti ja hallitus) ja hoitaa sekä yleisiä tehtäviä että erityistehtäviä, jotka on molemmat määritelty laissa. Erityistehtävät ovat näistä paljon tunnetumpia, ja niihin kuuluu lainsäädäntövallan käyttö, eli joko kansanedustajien tai hallituksen toimesta aloitettujen lakiehdotusten hyväksyminen/hylkääminen, valtiotaloudesta päättäminen (budjettiriihen tuotoksesta äänestäminen joulukuussa ja erilaiset veroihin liittyvät lait ja valtiolainat), hallituksen toiminnan valvominen (välikysymyksin) ja EU-asioiden ja ulkopolitiikan hoitamiseen osallistuminen. (Esim. annetaan jollekin ministerille valtuus neuvotella Suomen valtion puolesta jostain asiasta EU:n ministerikokouksessa.)
Yleisiin tehtäviin kuuluu kansan äänitorvena oleminen poliittisin kannanotoin ja täysistunnossa puhuen, poliittisten johtajien kouluttaminen ja toimivan hallituksen ylläpitäminen. (Epäluottamuslauseen antaminen mikäli hallitus ei toimi suvereenisti valtion ja kansalaisten etujen ylläpitämiseksi ja muu sellainen toiminta, jolla voidaan varmistaa etevien ja hallituskelposten kansalaisten synty, kouluttaminen ja hallitukseen nostaminen.)
Tällaisia asioita hoitaa eduskunta. Miten se nämä asiat hoitaa, on myös todella mielenkiintoinen asia - siitä te vain saatte kysyä joltain muulta tai lukea vaikka etälukiosta, sillä sen selittämiseen kuluisi ihan hirvittävästi aikaa, eikä se loppujen lopuksi ja mielenkiintoisuudestaan huolimatta ole niin tärkeää eduskuntavaaleja ajatellen.
Mutta eduskuntavaaleista itsestään. Eduskuntaan valitaan joka neljäs vuosi järjestettävällä suoralla kansanvaalilla 200 kansanedustajaa. Äänestää saavat kaikki 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat maan kansalaiset, elleivät he ole äänioikeuttaan menettäneet. (Myös kehitysvammaisilla kansalaisilla on oikeus äänestää, vaikka heille olisikin määrätty holhooja. Sen sijaan ehdokkaaksi holhouksenalainen ei voi ryhtyä.) Maa on jaettu viiteentoista vaalipiiriin, joista Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan yksi ehdokas ja muista määrä, joka on suhteutettu alueella asuvien kansalaisten määrään. Muodoltaan vaalit ovat avoimet listavaalit, joissa käytetään hyväksi D'honten laskutapaa. Tällaisissa vaaleissa puolue saa asettaa ehdolle ennalta sovitun määrän ehdokkaita, joista eniten ääniä saanut saa taakseen koko puolueen äänisaaliin, toiseksi tullut puolet siitä, kolmanneksi tullut kolmanneksen jne. Tämä muoto syrjii pieniä puolueita ja pakottaa nämä vaaliliittoihin isompien puolueiden kanssa, mutta toisaalta se on parempi kuin esimerkiksi jenkeissä käytössä oleva enemmistövaali, jossa vaalipiirit ovat pienemmät ja jokaisesta valitaan eniten ääniä saanut henkilö. Avoin listavaali popularisoi vaaleja verrattuna esimerkiksi Ruotsin puoliavoimeen listavaaliin, jossa puolue saa itse ennalta päättää, kuka ehdokkaista saa kaikki äänet, kuka puolet ja näin päin pois, sillä ihmiset mielummin äänestävät julkkiksia kuin harmaita taloustieteilijöitä. (Ruotsin puoliavoimessa listavaalissa eniten ääniä saanut ehdokas voi kuitenkin ohittaa puolueen valitseman "ykkösen" jos hän on saanut yli 8% puolueen äänistä.) Toisaalta - kumpi on parempi; pieni popularisoituminen ja ehdoton demokratia vai suljettujen ovien takana päätetty "demokratia" ilman popularisoitumisen riskiä? Ja kyllähän noita fiksujakin julkkiksia varmasti on, vaikka ei sitä aina uskoisikaan.
Käytännössä avoin listavaali ja D'honten vaalimatematiikka vaikuttavat paitsi asettamalla puolueet eriarvoiseen asemaan kokonsa perusteella, myös tekemällä puolueen huolellisen valinnan ensiarvoisen tärkeäksi. Eduskuntavaaleissa äänestävä äänestää ensisijaisesti puoluetta, sitten vasta ehdokasta sillä puolueelle annettu ääni menee kaikille puolueen asettamille ehdokkaille. Ja koska vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajasta tulee lähes poikkeuksetta uuden hallituksen pääministeri ja parlamentaristisessa järjestelmässä valtaa käyttävä valtiopäämies, äänestää äänestäjä myös samalla pääministeriä.
Minä en tiedä, onko yllä oleva saanut ketään vakuuttuneeksi äänestämisen tärkeydestä vaiko vain tehnyt kaikki entistä hämmentyneemmiksi. Sillä olen kuitenkin pyrkinyt perustelemaan, miksi puolueiden tunteminen ja eduskuntavaaleissa äänestäminen on tärkeää. Vain äänestämällä voi vaikuttaa ja - kuten se hyvin kulunut sanonta jo menee - ellet äänestä, joku mummo vie äänesi ja antaa sen ties kenelle persulle. Näin, seuraavassa postauksessa puhutaan joko SDP:stä, Kokoomuksesta, Keskustasta, Perussuomalaisista, Vihreistä, Vasemmistoliitosta, RKP:sta tai Kristillisdemokraateista. Myös Suomen kommunistisesta puolueesta tai Piraattipuolueesta voidaan puhua, jos joku sitä toivoo.
Aiotteko äänestää eduskuntavaaleissa? Onko ehdokas jo selvillä? Jos on, mitkä seikat saivat teidät valitsemaan hänet tai jos ei, mitä odottaisitte ehdokkaaltanne? Entä onko vielä jotain, jota joku haluaisi tietää eduskuntaan tai eduskuntavaaleihin liittyen?
Lähteinä käytetty: www.vaalit.fi, http://www.uta.fi/~jukka.kultalahti/verkkoOpetus/, www.suomi.fi, www.valtioneuvosto.fi, www.vm.fi, http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/yhteiskunta/index.html, http://www.aanioikeus.fi/artikkelit/rahikainen.htm, http://www.stat.fi/til/evaa/kas.html, www.norden.org sekä Yhteiskuntaopin Forum-kirjasarjaa. Kiitos!
Mitä eduskunta sitten tekee? Ensimmäiseksi eduskuntavaalien jälkeen eduskunnassa laitetaan vireille hallitusneuvottelut, jotka yleensä käynnistää vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousseen puolueen puheenjohtaja. Kun hallitusmuoto (enemmistöhallitus, virkamieshallitus, vähemmistöhallitus, yhteishallitus jne.) on päätetty ja pääministeriehdokas valittu, eduskunta äänestää ensimmäisen kerran tulevan hallituksen luottamuksesta "valitsemalla" uuden pääministerin, jonka presidentti sitten nimittää virkaansa. Käytännössä uudeksi pääministeriksi nousee vaalit voittaneen puolueen puheenjohtaja tai joku mahdollisesti muu puolueen merkittävä jäsen. Noista hallitusmuodoista sen verran, että Suomessa hallitukset ovat nykyään enemmistöhallituksia, sillä se on kaikkein toimivin ja tehokkain hallitusmuoto. Enemmistöhallitus muodostuu kun hallituspuolueet muodostavat yli 50 prosentin enemmistön eduskunnassa, näin ollen hallitus pystyy myös ajamaan läpi kaikki yksinkertaista enemmistöä vaativat lakipäätökset. Vähemmistöhallituksen, jonka kokoonpanon jokainen varmasti arvaakin, lakiasetukset on opposition helpompi kumota ja yhteishallituksessa, jollaisia Suomessa istui talvi- ja jatkosodan aikana ja joissa siis ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, on vaikeaa päätyä muihin kuin pieniin kompromissiratkaisuihin. (Kuvitelkaas nyt kokoomus ja vasemmistoliitto sorvaamassa esim. verouudistusta...)
Suomessa enemmistöhallitukset muodostuvat käytännössä kahdesta suuremmasta puolueesta (tässä tapauksessa suurilla puolueilla tarkoitetaan kokoomusta, keskustaa ja sdp:tä, joista kaksi istuu aina hallituksessa ja yksi oppositiossa) jotka ottavat mukaan yhden tai kaksi pienempää puoluetta. (Vasemmistoliitto, rkp, kd, vihreät jne., joista rkp on perinteisesti ollut hyvin suosittu mukautuvuutensa vuoksi.)
Pääministerin nimittämisen lisäksi eduskunnalla on myös huomattavan paljon tärkeämpiä tehtäviä. Se toimii maan ylimpänä valtioelimenä (muita valtioelimiä tasavallan presidentti ja hallitus) ja hoitaa sekä yleisiä tehtäviä että erityistehtäviä, jotka on molemmat määritelty laissa. Erityistehtävät ovat näistä paljon tunnetumpia, ja niihin kuuluu lainsäädäntövallan käyttö, eli joko kansanedustajien tai hallituksen toimesta aloitettujen lakiehdotusten hyväksyminen/hylkääminen, valtiotaloudesta päättäminen (budjettiriihen tuotoksesta äänestäminen joulukuussa ja erilaiset veroihin liittyvät lait ja valtiolainat), hallituksen toiminnan valvominen (välikysymyksin) ja EU-asioiden ja ulkopolitiikan hoitamiseen osallistuminen. (Esim. annetaan jollekin ministerille valtuus neuvotella Suomen valtion puolesta jostain asiasta EU:n ministerikokouksessa.)
Yleisiin tehtäviin kuuluu kansan äänitorvena oleminen poliittisin kannanotoin ja täysistunnossa puhuen, poliittisten johtajien kouluttaminen ja toimivan hallituksen ylläpitäminen. (Epäluottamuslauseen antaminen mikäli hallitus ei toimi suvereenisti valtion ja kansalaisten etujen ylläpitämiseksi ja muu sellainen toiminta, jolla voidaan varmistaa etevien ja hallituskelposten kansalaisten synty, kouluttaminen ja hallitukseen nostaminen.)
Tällaisia asioita hoitaa eduskunta. Miten se nämä asiat hoitaa, on myös todella mielenkiintoinen asia - siitä te vain saatte kysyä joltain muulta tai lukea vaikka etälukiosta, sillä sen selittämiseen kuluisi ihan hirvittävästi aikaa, eikä se loppujen lopuksi ja mielenkiintoisuudestaan huolimatta ole niin tärkeää eduskuntavaaleja ajatellen.
Mutta eduskuntavaaleista itsestään. Eduskuntaan valitaan joka neljäs vuosi järjestettävällä suoralla kansanvaalilla 200 kansanedustajaa. Äänestää saavat kaikki 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat maan kansalaiset, elleivät he ole äänioikeuttaan menettäneet. (Myös kehitysvammaisilla kansalaisilla on oikeus äänestää, vaikka heille olisikin määrätty holhooja. Sen sijaan ehdokkaaksi holhouksenalainen ei voi ryhtyä.) Maa on jaettu viiteentoista vaalipiiriin, joista Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan yksi ehdokas ja muista määrä, joka on suhteutettu alueella asuvien kansalaisten määrään. Muodoltaan vaalit ovat avoimet listavaalit, joissa käytetään hyväksi D'honten laskutapaa. Tällaisissa vaaleissa puolue saa asettaa ehdolle ennalta sovitun määrän ehdokkaita, joista eniten ääniä saanut saa taakseen koko puolueen äänisaaliin, toiseksi tullut puolet siitä, kolmanneksi tullut kolmanneksen jne. Tämä muoto syrjii pieniä puolueita ja pakottaa nämä vaaliliittoihin isompien puolueiden kanssa, mutta toisaalta se on parempi kuin esimerkiksi jenkeissä käytössä oleva enemmistövaali, jossa vaalipiirit ovat pienemmät ja jokaisesta valitaan eniten ääniä saanut henkilö. Avoin listavaali popularisoi vaaleja verrattuna esimerkiksi Ruotsin puoliavoimeen listavaaliin, jossa puolue saa itse ennalta päättää, kuka ehdokkaista saa kaikki äänet, kuka puolet ja näin päin pois, sillä ihmiset mielummin äänestävät julkkiksia kuin harmaita taloustieteilijöitä. (Ruotsin puoliavoimessa listavaalissa eniten ääniä saanut ehdokas voi kuitenkin ohittaa puolueen valitseman "ykkösen" jos hän on saanut yli 8% puolueen äänistä.) Toisaalta - kumpi on parempi; pieni popularisoituminen ja ehdoton demokratia vai suljettujen ovien takana päätetty "demokratia" ilman popularisoitumisen riskiä? Ja kyllähän noita fiksujakin julkkiksia varmasti on, vaikka ei sitä aina uskoisikaan.
Käytännössä avoin listavaali ja D'honten vaalimatematiikka vaikuttavat paitsi asettamalla puolueet eriarvoiseen asemaan kokonsa perusteella, myös tekemällä puolueen huolellisen valinnan ensiarvoisen tärkeäksi. Eduskuntavaaleissa äänestävä äänestää ensisijaisesti puoluetta, sitten vasta ehdokasta sillä puolueelle annettu ääni menee kaikille puolueen asettamille ehdokkaille. Ja koska vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajasta tulee lähes poikkeuksetta uuden hallituksen pääministeri ja parlamentaristisessa järjestelmässä valtaa käyttävä valtiopäämies, äänestää äänestäjä myös samalla pääministeriä.
Minä en tiedä, onko yllä oleva saanut ketään vakuuttuneeksi äänestämisen tärkeydestä vaiko vain tehnyt kaikki entistä hämmentyneemmiksi. Sillä olen kuitenkin pyrkinyt perustelemaan, miksi puolueiden tunteminen ja eduskuntavaaleissa äänestäminen on tärkeää. Vain äänestämällä voi vaikuttaa ja - kuten se hyvin kulunut sanonta jo menee - ellet äänestä, joku mummo vie äänesi ja antaa sen ties kenelle persulle. Näin, seuraavassa postauksessa puhutaan joko SDP:stä, Kokoomuksesta, Keskustasta, Perussuomalaisista, Vihreistä, Vasemmistoliitosta, RKP:sta tai Kristillisdemokraateista. Myös Suomen kommunistisesta puolueesta tai Piraattipuolueesta voidaan puhua, jos joku sitä toivoo.
Aiotteko äänestää eduskuntavaaleissa? Onko ehdokas jo selvillä? Jos on, mitkä seikat saivat teidät valitsemaan hänet tai jos ei, mitä odottaisitte ehdokkaaltanne? Entä onko vielä jotain, jota joku haluaisi tietää eduskuntaan tai eduskuntavaaleihin liittyen?
Lähteinä käytetty: www.vaalit.fi, http://www.uta.fi/~jukka.kultalahti/verkkoOpetus/, www.suomi.fi, www.valtioneuvosto.fi, www.vm.fi, http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/yhteiskunta/index.html, http://www.aanioikeus.fi/artikkelit/rahikainen.htm, http://www.stat.fi/til/evaa/kas.html, www.norden.org sekä Yhteiskuntaopin Forum-kirjasarjaa. Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jotain sanottavaa?